Siitä on yli kuukausi kun viimeksi tänne kuulumisiamme kirjoittelin. Steffi ja Riikka ovat silloin tällöin koulineet Piparia ja tulokset alkavat näkyä melko hyvin. Laitoimme satulan alle vähän enemmän pehmusteita ja Pipari ei jännitä enää selkäänsä niin paljon. Joko ponilla on oikeesti arka selkä tai se on sillä vain korvien välissä. Voi olla että kun ratsastajan istunta muuttuu niin se muistaakin, että tässä kohdin ottaa kipeetä.. no jääköön se arvoitukseksi.
Nette saa laukan nostettua lähestulkoon niinkuin ennenkin, ravin kautta. Mutta tyttö ainakin on onnellinen siitä... vaikkakin.. tänään kun kaikki meni todella hyvin tunnilla niin neiti Näpsäkkäpä rupesi tapansa mukaan vaatimaan itseltään ja Piparilta enemmän. Enää ei kelpaakaan se, että menee joten kuten sinnepäin vaan täytyy olla melkein täydellinen. Olimme tänään Netten kanssa samalla tunnilla, matkalla kotiin tapansa mukaan tyttö analysoi äitinsä virheitä ja ratsastusta.. pojasta kuten tyttärestäkin polvi paranee, mutta eikös sen jutun pitäisi tulla paljon myöhemmässä iässä..?
Parin viikon kuluttua Lapväärtin ruotsalaisella koululla on 4H-kerhon oma eläin -ilta... Nette aikoi viedä sinne Piparinsa. Ei kai siitä muuta ole mutta sitä heppaa kun ei ihan kuljeteta auton takakontissa..
